Mansikoita, nuoren parin häät, vadelmia, uintia +26 asteisessa järvessä, mustikoita, laatuaikaa rakkaiden kanssa.

Kesä. Juu, on siinä taikansa.

Mutta jokin ahdistaa, on aina ahdistanut.
Onnellisuuden odotuksen ähky?
Kesällä kaikki on paremmin, ihmisetkin mukavampia?

Muu osa kalenterivuodesta sitten pelkkää tervanjuontia?
Ja entäs jos kesällä ei olekaan kestokivaa?
Lottovoitotkin menneet edelleen aina vaan ohi meikäläisen.
Ihosyöpä pakottaa oleilemaan varjossa tai toivomaan että olisi toisuskoinen, jolle olisi luontaista pukeutua mustaan kaapuun päästä varpaisiin helteistä pakkaseen. Siitä lääkäri tarkastuksissa tykkäisi.

Syksyllä syntynyt, syksyä rakastava.
Pitäkää te kesänne.

Kesäloman kyllä haluan pitää minä.